LUONTO

Salpausselät
Kolme Salpausselkää ovat viimeisimmän jääkauden päätösvaiheessa 10.500–12.500 vuotta sitten syntyneitä reunamuodostumia.  Ensimmäinen Salpausselkä on Suomen maaperän huomattavin jääkauden aikainen geologinen muodostuma ja se kulkee Lahden kaupungin keskustan läpi maiseman selkärankana. Se jakaa Lahden itä – länsisuuntaisesti kahteen vyöhykkeeseen: Pohjoispuoleiseen Järvi-Suomeen ja etäläpuoleiseen Rannikko-Suomeen.

Ensimmäinen Salpausselkä ja Suomen vanhin suurjärvi, Vesijärvi,  suurmaisemaelementteinä pehmentävät Lahden kaupunkikuvaa ja ovat oleellinen osa myös Kajaanselästä avautuvaa maisemaa ja sen lähiympäristöä.

Vesijärvi
Vesijärvi sijaitsee ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Järven eteläpäässä sijaistee Lahden kaupunki ja pohjoispäässä järvi on yhteydessä Vääksyn kanavan kautta kolme metriä alempana sijaitsevaan Päijänteeseen.

Vesijärven pituus on 25 kilometriä, pinta-ala 108 neliökilometriä ja keskisyvyys noin 6 metriä. Syvin kohta – 42 metriä – on taloyhtiöllemme nimen antaneella Kajaanselällä. Vesijärven pinnan keskimääräinen korkeus merenpinnasta on noin 81 metriä. Kajaanselän maisemaparvekkeilta katsottuna Vesijärvi liplattaa noin 30–40 metriä alempana.

Vesijärvi jakautuu kuuteen salmien ja kapeikkojen erottamaan suurempaan altaaseen: Enonselkään, Kajaanselkään, Komonselkään ja Laitialanselkään sekä Paimelanlahteen ja Kirkkolahteen. Vesijärvi laskee Vääksynjokea ja Vääksyn kanavaa pitkin kolme metriä alempana sijaitsevaan Päijänteeseen.

Vesijärvi syntyi siis noin 10.700 vuotta sitten. 10.600 vuotta järvi sai olla “rauhassa”, mutta sen jäkeisen 100 vuoden aikana olimme onnistuneet melkein tuhoamaan sen. 1970-luvulta alkaen järven rehevöitymistä on hoidettu menestyksellisesti –  vuodesta 2007 alkaen pääosin Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön koordinoiman “Puhdas Vesijärvi”-hankkeen avulla.

Yli 40 vuotta myöhemmin saamme taas nauttia puhtaasta vedestä. Ilmaista se ei kuitenkaan ole. Järven kunnossapito maksaa vuosittain miljoona euroa. Kun summan jakaa vesijärven ympärillä asuvien kesken, se on vain alle 10 euroa asukasta kohden.

Vesijärvisäätiön sivuille

Kajaanselkää ympäröivä luonto
Lahden seutu sijaitsee maantieteellisesti paikalla, jossa luonto ja ympäristö ovat antaneet suotuisat lähtökohdat alueen kehitykselle. Luonnon elementtien runsaus on perusta myös rikkaalle kasvistolle ja eläimistölle.

Teivaala – Teivaanmäki
 on jääkauden aikaisine Häränsilmän suppalampineen Salpausselän näkyvin, keskeisin ja kuuluisin muodostuma. Se sijaitsee aivan Kajaanselän lähimaastossa. Salpausselkä ja Järvi-Suomi muodostavat Teivaanmäellä maisemallisen solmukohdan, Järvi-Suomen portin.

Teivaala on yksi Suomi 100 -juhlavuoden luontohelmistä. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa näiden kohteiden kautta korostaa, miten kaunista ja monimuotoista luontoa Suomesta löytyy. Lisää Teivaanmäen luontohelmestä voit lukea tästä

Teivaalan alue on vilkkaasti käytettyä virkistys- ja ulkoilualuetta lähellä Lahden keskustaa. Alueella on myös historiallinen arvonsa, sillä siellä on vuoden 1918 kansalaissodan aikaisia taistelukaivantoja ja alue on kuuluisa Salpausselän kisojen sekä MM-hiihtojen pitopaikkana.

Alueelta löytyy kaikki jääkauden aikaiset rantatasot ja -muodostumat, joten se on oikea geologinen aarreaitta ja helposti saavutettavissa. Alue on osaksi lehtomainen ja kuusettunut lumo-kohde ja monipuolisen maastonsa vuoksi se tarjoaa kaikenlaisille kasveille ja erityisesti harvinaisille harjukasveille hyvän kasvualustan. Häränsilmän-suppalampi ympäristöineen on luonnonsuojelualuetta.

Alueella on myös erittäin monipuolinen kasvi- ja eläinkanta, Alueella liikkuessa ei ole harvinaista kohdata esimerkiksi kettuja, jäniksiä, oravia, liito-oravia tai vaikkapa metsäkauriita. Eri lintulajejakin on alueella runsaasti. Vakioasukkeja ovat Suomen luonnon yleisimpien lajien lisäksi mm. mustarastaat, haukat, tikat, pöllöt, tilhet sekä myös hippiäiset.

Vuonna 2017 Teivaalan alueelle on suunniteltu pystytettävän talvinen Jääkauden jäljet -helmipolku, joka kyltteineen ja esitteineen palvelee kaupungin asukkaita ja matkailua. Lisäksi se toimii opetuskohteena sekä sen kautta on mahdollisuus tähdentää myös pohjaveden suojelun tärkeyttä. 

Karttalinkki
 Pallaksen alueeseen voit tutustua myös maanmittauslaitoksen sivuilla.